Siirry pääsisältöön

Tekstit

Teoriasta toiminnaksi - miten toteuttaa ajattelua kehittävää opetusta?

Kuten todettua, hankkeemme perustuu viidelle prinsiipille: 1. Ajattelu on tehtävä havaittavaksi. 2. Oppilailla on oltava aikaa ja mahdollisuuksia ajatella. 3. Eri ajattelutaidot on nimettävä. 4. Oppilaiden ajattelua on arvostettava. 5. Oppiaineiden sisällöt ovat ajattelun aineksia. Näiden prinsiippien ehdottomasti paras puoli on se, että ne eivät vaadi yhtään enempää resursseja tai välineitä, kuin mitä opettajalla on käytössä missä tahansa luokassa. Kyse on tiivistettynä siitä, miten opettaja toimii luokassa ja millaisen toimintakulttuurin hän luokkaan, yhdessä oppilaiden kanssa, luo. Miten sitten opettaja voi käytännössä toteuttaa prinsiippien mukaista opetusta? Tällä viikolla Akaan kouluissa alkoi viisi viikkoa kestävät oppimiskokonaisuudet, joiden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme hyödyksi koulutuksissa oppimaamme. Oppimiskokonaisuudet rakentuvat siis oppilaiden päämärätietoiseen ajattelutaitojen tukemiseen ja kehittämiseen. Kok
Uusimmat tekstit

"Tässä tutkin vaihdannaisuutta"

Keskustelimme muutama viikko sitten 5. luokan opettajan kanssa matematiikan kokeesta. Pohdimme useita opettajia vaivaavaa ilmiötä transferia  eli opitun siirtämisestä muihin tilanteisiin: Ymmärtävätkö oppilaat todella mistä jaollisuudessa on kyse? Onko esimerkiksi jako- ja kertolaskun yhteys heille selvä? Osaako oppilaat käyttää jakamisesta opittuja taitoja myös uusissa tilanteissa? Oppilaat tekivät ns. perinteisen kokeen jakson päätyttyä. Sen lisäksi kokeilimme myös toisenlaista keinoa osaamisen osoittamiseen. Oppitunti eteni seuraavasti: Tarvikkeet: kynä, kumi ja konseptipaperi. 1. "Mieti ja muistele ensin itse, mitä kaikkea olet alakoulun aikana jakolaskusta opiskellut". 2. "Keskustele vieruskaveri(en) kanssa mitä muistatte." 3. "Jakakaa koko luokalle mistä keskustelitte." 4.  Opettaja kirjasi taululle jokaisen parin/ryhmän ajatuksia. 5. "Pitääkö nää kirjoittaa?" -> "Me käytämme näitä seuraavaksi, joten suosittelen lämp

Mitä oppiminen on?

Ylen toimittaja Satu Kivelä tekee radio-ohjelmaa  Havaintoja ihmisestä . Huomasin eilen Kivelän twiitin, jossa hän kertoi käsittelevänsä tulevassa jaksossa oppimista. Jakson asiantuntijana toimii aivotutkija  Minna Huotilainen . Kivelä toivoi saavansa myös opettajien ajatuksia oppimisesta. Vaikka oppimisen ja ajattelun parissa työskentelen päivittäin,  niiden määrittely on hankalaa. Määritelmät tuntuvat muuttuvan päivittäin. Mietin asiaa vielä tänä aamuna työmatkalla, ja päätin kysyä miten 5. luokalaiset oppilaani oppimisen ymmärtää ja määrittelee. Kerroin ensin oppilaille Kivelän ohjelmasta, ja twiittaavani heidän ajatuksiaan hänelle. Sen jälkeen pyysin oppilaita miettimään ja kirjaamaan ajatuksiaan seuraaviin kysymyksiin? Mitä on oppiminen? Ovatko oppiminen ja opiskelu synonyymeja? Perustele. Entä oppiminen ja ymmärtäminen? Perustele. Tässä muutamia valittuja paloja: Jälleen kerran häkellyin siitä, kuinka taitavia ajattelijoita 5. luokkalaiset ovat. Osa ajatuk

"No miks meiltä sitten vaaditaan sitä?"

Tänään ysiluokkalaisten kirjallisuuden tunnin alussa keskustelimme siitä, että neurologisen tutkimuksen mukaan ihmisen aivot eivät pysty keskittymään kahteen toimintaan yhtäaikaisesti. Keskustelun lähtökohta oli edellisen tunnin tilanne, jossa oppilas räpläsi kännykkää, kun tarkoituksena oli kuunnella toista. Esimerkkeinä käytin kielellisiä toimintoja: Puhuminen-Kuuntelu-Lukeminen-Kirjoittaminen Tutkimusten mukaan on mahdotonta tehdä näitä em. asioita täysin samanaikaisesti.Osa ihmisistä, kuten esim. monet opettajat, pystyvät vaihtelemaan näiden toimintojen välillä hyvin nopeasti ja vaivattomasti. Ja osa ihmisistä myös kykenee kävelemään ja syömään purkkaa samanaikaisesti, mutta kyse taitaa olla silloin jostain muusta. Oppilaan kysymys ja siitä seurannut keskustelu havahdutti meidät siihen tosiasiaan, että joskus opettajat vaativat oppilailta mahdottomia toimintoja. Usein varmasti täysin tiedostamattaan ja vahingossa. Kuten minäkin olen lukemattomia kertoja tehnyt.

"Mulla ois pari kysymystä..."

Näillä sanoilla alkoi 5. luokkalaisten tunti tänään, kun kysyin heti alkuun tapani mukaan onko oppilailla jotain sellaista mielen päällä, joka on käsiteltävä ennen siirtymistä tunnin aiheeseen. Yleensä keskustelu alkaa tunteilla tai viikonlopun suunnitelmilla. Oppilas jatkoi: "joita oon miettinyt tässä viikolla. Kirjoitin ne muistiin, että en vaan unohtaisi." Jo tässä vaiheessa leveä hymy levisi huulilleni: yksi tavoitteista toteutunut! "Mä oon miettinyt, että mikä oli ihan ensimmäinen alkuaine?" Samalla kun kirjoitan oppilaan kysymystä taululle hymy oli jo korvissa: toinen tavoite toteutunut! Maltoin kuitenkin kysyä tarkentavan kysymyksen: "Mitä tarkoitat ensimmäisellä? Määrittele termi ensimmäinen." "No siis ihan alussa, kun koko universumi on syntynyt." Selvä, huh huh. Kevyt aloitus. Eivät taaskaan päästä helpolla. Tavoite saavutettu! "Sitten oon miettinyt, että mistä vesi on tullut maapallolle?" 

Miltä ajattelu näyttää? / Thinking looks like ...

Eskareiden mielestä tältä: / this, according to 6 year olds: "Ajatusten rekka, sinne mahtuu paljon erilaisia ajatuksia / The Thinking Truck, there is room for all sorts of thoughts" "Ajattelu on kuin sähköä päässä / Thinking is like electricity in your head" "Eri ajatukset ovat eri värisiä / Different thoughts are different colours" "Kaikki ajatukset ei oo kivoja / All thoughts are not nice" "Ajattelijan omakuva / A Self-portrait of a Thinker" VK

Miltä 9. luokkalaisten kirjallisuuden tunnilla kuulostaa?

ei miltään, hiljaisuudelta, siis miltä? ilmastointi hurisee, joku naurahtaa ja toinen niiskuttaa, kolmas etsii asentoa, neljäs ei löydä kirjaansa. taustalla open Chopin, jonkun kuulokkeet vuotaa, vain vähän, ei häiritse ketään. siis lukemiselta, yksin ajattelulta, vielä viisi minuuttia, lopuksi yhdessä. VK